Huhhuh, viime päivien ohjelmaan on kuulunut melkoisen intensiivisesti muutamat luentopäiväkirjat ja esseet. Yksi essee ja luentopäiväkirja ovat nyt valmiina, loput valmistunevat joskus lähitulevaisuudessa. Illalla vuorossa pikkujoulut opiskelijatyyliin, jau! Viikonlopun ohjelmassa myös glögilasien kilistelyä ja cheerleadingin SM-karsinnat, joissa sisko esiintyy.
Tein tänään myös jotakin sellaista, jota olen suunnitellut kesästä asti, mutta en ole vaan saanut aikaiseksi (siis muutakin kuin kahteen päivällä nukkumista). En ihan tarkalleen tiedä, miten tämä eroilmoitus nyt muuttaa elämääni, mutta eiköhän se selviä melko pian. Nyt kuulun vähemmistöön… Onpas ollu melkonen päivä taas.
Tänään oli koulua hurjat puolituntia, jonka jälkeen tulin Paimioon. Vaikka tänään olikin helppo päivä, niin kieltämättä vähän pelottaa ensi vuosi. Tavoiteajassa valmistuminen on viikonlopun tulosten jälkeen pelkkä hauska vitsi. Valintoja, valintoja…
Myllyhaan koululla pidetään tänään yksi vuoden odotetuimmista koulutuslautakunnan kokouksista. Käsittelyyn tulee nimittäin piinaavan pitkän odotuksen jälkeen vindoin ja viimein SE kouluverkkoselvitys. Uskon, että lautakunnassa keskustellaan pitkään ja hartaasti, lopputulemaan palailen varmaankin illalla ja huomenna. Mielestäni ei ole oikein levitellä netissä etukäteen esityslistojen liitteitä. Kun nuijaa on löyty, voidaan palata asiaan.
Kunnallislehdessä oli kirjoitettu valinnastani Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto – Nuva ry.:n puheenjohtajaksi. Kyseessä on siis Nuorisovaltuustojen Liitto eikä -valtuutettujen, kuten jutussa oli kirjoitettu. Vaikka kaikki jäsenemme ovat henkilöjäseniä, on järjestön nimi silti Nuorisovaltuustojen Liitto. Hienoa kuitenkin, että puheenjohtajavalinta oli noteerattu etusivulla asti
Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto – Nuva ry.:n liittokokous saatiin tänään päätökseen. Viikonloppu sujui ilman ylitsepääsemättömiä ongelmia ja mulle jäi aivan huippufiilis: on mahtavaa nähdä, miten monien kuukausien työ tuottaa viimein hedelmää.
Parasta kokouksessa olivat kuitenkin ihmiset. Tutustuin taas kasapäin uusiin ja aktiivisin nuoriin vaikuttajiin. Hienoja ihmisiä!
Liittokokouksessa päätettiin jos jonkinlaista. Minut valittiin liiton puheenjohtajaksi vuodelle 2010 69:n äänen turvin sunnuntaiaamuna. Kiitos kaikille! Erityisesti haluan kiittää Paimion nuorisoneuvoston puheenjohtajaa, Joona Uusitaloa, joka sulatti koskettavalla kannatuspuheenvuorollaan kyynisimmät ja paatuneimmatkin sydämet. Olo on ihan kummallinen, ei ole tieto tainnut vielä tavoittaa yläkertaa huonosti nukuttujen öiden takia. Fiilis on silti aivan mahtava, sillä sain avukseni todella osaavan liittohallituksen tulevalle vuodelle. Uskon, että saadan paljon hyvää aikaan ensi vuonna.
Jos totta puhutaan, niin ei kyllä olisi käynyt mielessäkään, että kun vuonna 2007 osallistuin ensimmäistä kertaa Huipputapaamiseen, että kahden vuoden päästä järjestäisin samaisen tapahtuman ja puhuisin liittokokouksen päättäjäisissä suurista saappaista, toiminnan vakiinnuttamisesta, aatteen palosta ja innokkuuden voimasta. Nuva ry. on kuitenkin järjestö, jossa pääsee todella tekemään itse ja jossa tekemistä osataan arvostaa. Olen ylpeä saadessani olla tällaisen järjestön toiminnassa mukana.
Väistyvän puheenjohtajan Sini Korpisen puhe sai koko katsomon kyyneliin. Minä ainakin pillitin semmoisella antaumuksella, että oli melkoinen tehtävä koota itsensä ja pitää Korpisen jälkeen seuraava puheenvuoro. Harvemmin on ääni narissut puhetta pitäessä sen takia, että itkettää. Ihan nynnyilyksi mennyt koko touhu!
Koska olen nukkunut torstain jälkeen ruhtinaaliset 12 tuntia, hautaudun nyt talviunille ja palaan sieltä ennen koulutuslautakunnan tiistaista kokousta. Lupaan.
Viikko on kulunut taas mukavasti kouluhommien parissa. Pieni jännitys on kuitenkin kytenyt takaraivossa jo hetken, sillä viikonloppuna on kauan odotettu Suomen Nuorisovaltuustojen Liiton liittokokous Vantaalla. Jaiks. Jännitystä tuottavat lähinnä se, että olen koko syksyn vastannut tuosta tapahtumasta ja sinne on tulossa noin 230 nuorta vaikuttajaa ympäri Suomen sekä oma ehdokkuuteni liiton seuraavaksi puheenjohtajaksi.
Huhhuh. Tänään tehtiin koulussa nopeita radiokuvailun improvisaatioharjoituksia. En tykkää tommosista ollenkaan, koska ne menee reilusti mukavuusalueeni ulkopuolelle, mutta monet kaverit onnistuivat hyvin. Iltapäivä onkin sitten sutjaanunut oppimispäiväkirjan kanssa, ihanaa… Illalla vielä espanjalaisen viini-illan kautta KOKTAIL PARTYIHIN Vegasiin, josta sitten kiltisti omalla autolla kotiin ja aamulla kahdeksan junalla Tikkurilaan. Sitten palaan maanantaina joko maani myyneenä tai vieläkin ärsyttävämpänä.
Nyt pakkaamaan, ettei käy niinkuin viime viikon perjantaina (heräsin tuntia ennen liko-bussin starttia enkä ollut pakannut saati käynyt suihkussa ja kaikki mahdolliset laput oli kadonneet yön aikana..)
Ja jottei tärkein unohtuisi (kertaus on opintojen äiti):
Anna Mellin on päättänyt asettua ehdolle Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto – Nuva ry.:n puheenjohtajaksi tulevalle yksivuotiskaudelle. Paimiosta kotoisin oleva Mellin aloitti nuorisovaltuustouransa vuonna 2006, jolloin hänet valittiin Paimion nuorisoneuvoston puheenjohtajaksi.
Mellin on toiminut vuoden 2009 Nuva ry:n hallituksessa, jossa hänen päävastuunaan on ollut vuotuisen Huipputapaamisen järjestäminen. Liiton ulkopuolella Mellin vaikuttaa Paimion kaupunginvaltuuston jäsenenä.
- Anna on aikaansaava ja monipuolinen vaikuttaja. Hän on tehnyt paljon töitä Paimiossa ja parantanut merkittävästi kaupunkimme nuorten kuulemisjärjestelmää, sanoo Paimion nuorisoneuvoston puheenjohtaja Joona Uusitalo.
- Annalla on hyvä tekemisen meiniki ja paljon kokemusta erilaisesta vaikuttamistyöstä. Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto on kokenut viime vuosina paljon uudistuksia ja mielestäni Anna on paras vaihtoehto vakiinnuttamaan näitä uudistuksia ja luotsaamaan liittoa eteenpäin, kertoo Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto – Nuva ry.:n varapuheenjohtaja Anna Kuusama.
Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto – Nuva ry.:n liittokokous järjestetään Vantaalla 20.-22.11.2009.
Lisätiedot:
Anna Mellin
040 539 0345
anna.mellin@nuva.fi
Viikonloppu Kuopiossa KNL:n liittokokouksessa on nyt saatu päätökseen. Päällimmäinen fiilis on väsymys, sillä kieltämättä yöunet jäivät aika vähäisiksi. Rankan viikonlopun tuloksena oli muutaman hassun äänen häviö puheenjohtajavaalissa. Oman piirini kannattama ehdokas Tomi Sandström jäi erittäin tiukassa kilvassa täpärästi toiseksi liiton tulevalle puheenjohtajalle Wille Rydmanille. Harmittaa tietysti, mutta hienon kampanjan jälkeen ei voi olla kuin ylpeä omasta ehdokkaastamme.
Varsinais-Suomen piiri sai kuitenkin hyvän edustuksen liiton johtopaikoille: turkulainen Anne Taavitsainen valittiin liiton varapuheenjohtajaksi ja naantalilainen Karri Kattelus nousi liittohallitukseen. Hienoa työtä! Lisäksi olen erityisen ylpeä siitä, ettei liittokokouksen enemmistö katsonut aiheelliseksi kannattaa Suomen oman ydinaseohjelman tukemista. Hienoa sekin.
Nyt kömmin peiton alle ja nukun pitkään. Koko likon ehdottomasti paras linjaus oli tietysti ikiruma: “Demokratiasta voidaan puhua jossain muualla”.
Taas yksi valtuuston kokous takana. On erilaisia kokouksia: tämä oli selvästi voivottelu(ja minun ostaltani myös haukottelu)kokous. Tuomasjukan Saska osui juurikin oikeaan todetessaan: “Näyttää siltä, että olemme käyttäneet yksimielisen päätöksen tekemiseen yhden tunnin.”
Kaikki olivat huolissaan kaikesta. Sitä on todella perseistä kuunnella tuntitolkulla. Kanssakäymisenn resursseja voisi varmasti hyödyntää fiksumminkin.
Tein taas vähän muistiinpanoja, jottei kiukku samojen asioiden voivottelusta kasvaisi ylitsepääsemättömäksi. Ehdottomasti illan härskein oli puheenvuoro, jossa todettiin ettei (kaupungin) nykyinen taloustilanne ole meidän syytämme, vaan syypäitä etsiessä tulisi pikemminkin vilkuilla maailmanlaajuiseen taloustilanteeseen ja valtion kehnoon ohjaukseen, mikäli nyt idean oikein ymmärsin. Jos ymmärsin väärin, pahoitteluni, mutta pakko myöntää, että ulosanti ei ehkä sitten ollut kaikkein yksiselitteisin.
Muiden syyttely tällaisessa tilanteessa ala-arvoista. Kyllä kuntapäättäjille on paljonkin sananvaltaa siihen, miten kunnassa taloutta hoidetaan. Tosin aina ei välttämättä tunnu siltä, koska paimiolainen konsensus -käsite kätkee kyllä sisäänsä melkoisen arvelluttavia juttuja. Paimiossa on “hyvinä vuosina” eletty reippaasti yli varojen, sitä ei voi kukaan kieltää. Vaikka en itse vielä ikäni puolesta muutama vuosi sitten ollut rahajuttujen kanssa hääräämässä, niin en kyllä syytä muita. Luultavasti olisin itsekin ollut jakamassa jaajaa-ääniä ties mihin rahareikiin. Nyt pitäisi kääriä hihat ja vähän äkkiä tai elellään kohta kriisikunnassa.
Muita illan valopilkkuja olivat kunnanjohtajan vuokraaminen Varamiespalvelusta, “elämäntotuuksia” vitsin muodossaa siitä, kuka saa palkkaa milläkin perusteella ja ihmettely siitä, miten kiinteistöveroa on ärsyttävä maksaa, kun sille ei saa “juurikaan mitään” vastinetta. Eivätpä varmaan saa kuntalaiset mitään lisävastinetta nousevalle kunnallisverolleen. Päinvastoin.
Vaikka kaikki oli samaa huolestunutta mieltä kaikesta, niin keskustelu velloi ja juttua tuli. Marginaalit tuli siis käytettyä oikein.
Nyt painun autolla Turkuun ja sieltä aamulla bussilla kohti Kokoomuksen Nuorten Liiton liittokokouksta Kuopioon. Jännittävää aikaa! Palaillaan maanantaina.
Hyvin menee. Sain äsken kirjoittettua yhden kamalan esseen. Sitten eksyin blogiviidakkoon ja mitäs löytyikään:
Ei surullista… Taino surullista on lähinnä se, että Suomessa Tukiaisen laulusta onnistuttiin tekemään “tanhurallatus” ja Ameriikassa ymmärretään laittaa vähän täytettä väliin. Eihän tuo silti hyvältä kuulosta.
Toinen ala-arvoinen spottaamani juttu on ehdottomasti Ylen Miitta-täti. Voi hemmetti! Yhden jakson jaksoin kärvistellä ja tulin siihen lopputulokseen, että huumori on vaikea laji. En tajua miten kukaan kehtaa katsoa moista mukahauskaasontaa, toivottavasti edes Miitalla on hauskaa…
Löysin eilen yhden todella mukavan vanhan harrastukseni, jonka olin jo unohtanut kokonaan. Nimittäin neulomisen. Aloitin säärystimien tekemisen ja kohta olis ensimmäinen valmiina. En tosin enää muista, että miten työt päätellään tai miten villasukan käntäpää tehdään, mutta pienellä harjoittelulla homma alkaa taas varmasti sujua. Nyt kaikki lähityypit kyllä arvaavat, mitä saavat joululahjaksi, mutta ehtivät toivottavasti vielä unohtaa sen ennen joulua.
Oon edellenkin kärttysellä päällä tärkeiden asioiden lokaamisesta. Pakko myöntää, että vaikka Vasemmistonuorilla oli muutama hauska aloite viime keväänä, niin kyllä meikäläiset taas tyhjensi pajatson täysin käsittämättömillä liittokokousaloitteilla. Ei saa nyt käsittää tietenkään väärin. Osa aloitteista oli tosi hyviä (etenkin V-S:n laatimat), mutta muutama järjetön aivopieru oli myös valitettavast eksynyt joukkoon. Hemmetti! Minä en tiedä haluanko oikeasti kuulua sellaiseen järjestöön, joka haluaa Suomelle oman ydinaseohjelman tai palauttaa “hakaristit” takaisin Suomen ilmavoimien tunnukseksi. Onneksi mitään ei ole päätetty vielä!
Ihmettelen usein, että mitä hemmettiä Valio ja Ingman läträävät maitotuotteisiinsa, kun en pysty syömään niitä ilman kipeää oloa. Täysin laktoosittomat tuotteet ovat taas ihan ökyhintaisia, joten olen nyt reilun puolen vuoden ajan syönyt pelkästään saksalaisia jugurtteja. Ne ovat ihan tavallisia jugurtteja, mutta niistä en ole koskaan tullut kipeäksi. Ihmehommaa…
Nyt menen viimeistelemään muutamat raidat säärystimiin ja piirtelemään uutta kalenteria vuodelle 2010. Etäviikko on taas käytetty ahkerasti: esseen ensimmäisellä sivulla komeilee otsikko ja juurikin ne kaksi ekaa virkettä. Ehkä myöhemmin tänään…
Kirjoittaja on 20-vuotias tammikuun lempilapsi, joka rakastaa pitkiä aamuja ja haluaisi oppia siistimmäksi. Vapaa-aikanaan hän opiskelee viesintää, käy kokouksissa, laulaa karaokea, haluaa tehdä maailmasta paremman paikan ja blogittaa suurella antaumuksella.
