Meillä oli tänään oman valtuustoryhmän kokous Fortum-hankkeesta. Olen aika isosti ymmälläni tästä paimiolaisesta valmistelukulttuurista. Miten voi olla mahdollista, että valtuutetuille annetaan huima viikko aikaa päättää miljoonaluokan investoinnista? Mun päässä menee ainakin helposti isot numerot sekaisin. Mitä itse tekisit tilanteessa, jossa olisit ottamassa jokaiselle kanssakuntalaiselle 200e:n lisälainan (per naama siis) edellisten päälle? Entä semmoisessa tilanteessa, jossa asian valmistelu on mielestäsi ollut melkoisen mutukkaa? Epävirallistahan tämä tieto ei enää ole, sillä isot luvut löytyvät täältä. Ja nyt myös täältä:
“Huomioiden em. keittiölaitteiden toimittajien valinnat sekä urakoitsijavalinnat, hankkeen suunnittelukustannukset, rakennuttajan kustannukset sekä varauksen lisä- ja muutostöihin on hankkeen kustannusarvio 3.500.000 euroa, kustannusarvio esityslistan liitteenä.
Tähän kaupunki saa 43 %:n valtionosuuden, eli 1.505.000 euroa. Valtionosuus tultaneen kokonaan maksamaan rakennusaikaisena. Kaupungin omat kustannukset tästä vaiheesta ovat noin. 2,0 milj. euroa.“
Joo, halvaltahan se näyttää. Alkuperäisestä kustannusarviosta on saatu höylättyä niin maar perkeleesti. Mua kuitenkin lähinnä kiinnostaa, että mitä tolla rahalla saadaan. Fortum-hanketta on perusteltu valtuutetuille sillä, että Paimiossa tarvitaan uusia opetustiloja kun oppilaita lentää sisään ovista ja ikkunoista. Itse en täysin usko 1%:n vuosittaiseen kasvuun, varmaankin aika utopistinen. Nykyisten tilojen huonon kunnon sen sijaan allekirjoitan täysin – esimerkiksi koulutuslautakunnan vierailu yläkoulussa oli melkoinen horror show.
Mua risoo nyt se, että uuteen lukiorakennuksen suunnitelmaan ei ole piirretty auditoriota ollenkaan. Iso luentotila on kuitenkin todella välttämätön niin oppilaiden lakisääteisen oppilaskuntatoiminnan ja kokoontumisten kannalta. Yksi mua arveluttava asia on sekin, että Paimion lukiossa on ollut tapana pitää useiden ohjausryhmien yhteisiä opinnonohjauksen tunteja. Tällöin käsittääkseni esimerkiksi ammatti- ja opiskelupaikka esittelyjä voidaan toteuttaa kaikille opiskelijoille enemmän. Vai pidetäänkö nää tunnit esimerkiksi Paimio-salissa? Just wondering…
Toinen murheenkryyni on toi keittiö (kirjottaisin tästä joka tapauksessa lähisukulaisuussuhteista riippumatta – tosin jos kuuntelisin pelkästään niitä enkä ajattelisi ollenkaan itse niin omistaisin varmaankin demarien jäsenkirjan..) Suunnitelmissa keittiölle on varattu niin pienet tilat, ettei kylmäsäilytykseen ole tarpeeksi tiloja ja tavarakuljetukset tulee tehdä päivittäin. Keittiön koko itsessään on mulle jo yksi ongelma – miten kasvavaa oppilasmäärää ruokitaan, kun tuleva keittiö on mitoitettu niin, että se pystyy tuottamaan ruokaa vain nykyisellään toimivien koulujen nykyisille oppilasmäärille? Suunnitelmissahan oli, että ns. pienempien koulujen keittiöt muutettaisiin vain jakelukeittiöiksi ja Koulukeskuksen keittiö ruokkisi vain oman pihapiirinsä ruokailijat.
Jos Fortum-keittiö olisi (ja kuten suunnitelmissakin lukee) ainut lähetyskeittiö, tulisi raja vastaan melko pian, sillä valtuustoseminaaressa jaetuissa monistevuorissa luki jossain, ettei keittiön lähetettävän ruoan määrää ole mahdollista kasvattaa. En kuitenkaan näe järkevänä, että lähettäviä keittiötä on useita, koska ruoan lähettäminen sitoo aina henkilökuntaa pois muista työtehtävistä. Jos multa kysyttäisiin, niin järkevintä olisi tuottaa kaikki kouluruoka yhdestä valmistuskeittiöstä ja lähettää sitten pienempien koulujen jakelukeittiöihin, mutta mitäs ne sihteerit ennenkään puhuneet…
Musta valmistelutyö on tehty kummallisesti, kun tämä hanke on ilmeisesti nähty ainoaksi tavaksi kehittää kouluverkkoa. En tiedä, en osaa sanoa! Mulla on tosi ristiriitaiset fiilikset tästä hommasta. Puhumattakaan noista urakkasopimusten optioista (tai siis eihän mitään virallisia sopimuksia ole siis vielä tehty), joista ei ole mitään tietoa. Onneksi on vielä tosiaan se viikko aikaa miettiä pää puhki ja kallo halki. Ehkä olen vaan tosi nössökkä, mutta musta rahojen kanssa pitää olla tarkka – vaikka sitten halvalla saisikin.
Tähän sopisi nyt joku iloinen kuva David Hasselhoffista boratit päällä. Jätetään ilo kuitenkin toiseen kertaan…
9 vastausta tähän mennessä ↓
Saska Tuomasjukka // kesäkuu 18, 2009 at 20:59 |
Anna, iso kiitos tilityksestä. Linkkaan sivultani tänne, koska en tuon paremmin osaisi sanoa.
Halpaahan se rakentaminen on, mutta hieman häiritsee se, että rakentamatta jättäminen olisi vielä halvempaa.
Jokainen valtuusto haluaa oman maamerkkinsä, parhaat kaksi. Edeltäjät saivat Paipin ja kaupungintalo-kirjaston. Mitäs me keksittäis Fortumin jälkeen…
Saska Tuomasjukka » Arkisto » Nuori polvi uskaltaa ajatella, kokoomuksessakin // kesäkuu 18, 2009 at 21:01 |
[...] Anna Mellin kirjoittaa lukiosta sivuillaan niin hyvin, että kehotan klikkaamaan tätä ja lukemaan, mikä tökkii [...]
Viri Teppo-Pärnä // kesäkuu 19, 2009 at 09:04 |
Kasoin sivuasi ja profiiliasi. Tääl yks toinen persona non grata. Olen viiden lapsen äiti – heistä kaksi on käynyt urheilulukion ja kolme Paimion lukion. Olen jutellut nuorien kanssa mm. auditorioasiasta, joka itseäni tökkii. Sitähän tarvitaan ilman muuta – isommat sisäiset ohjelmalliset tilaisuudet, koetilaisuudet, studia generaliat yms. Keskustassa riittää tämäntyyppisiä suurempia tiloja myös muita (Kaupungintalo, Kino, Kansanopisto).
Ensimmäisen kerran muuten tapahtui ilmeisesti vuosikymmeniin, että maanlaajuisesti tilastoituna lukioon meni vähemmän porukkaa kuin ammatilliseen koulutukseen. Eli se kasvumäärä, johon hanke perustuu, on pelkkä toive ja visio – ei perustu realistiseen arvioon eikä ota huomioon laskevan oppilasmäärän aivan realistista skenaariota.
Fortum on varmaan sellainen aikoinaan syliin kaatunut juttu. Ostettiin kiinteistö – miksiköhän? Siinä vaiheessa ei käsittääkseni tiedetty, mitä sillä sitten tehtäisiin.
Talon huonekorkeus on sellainen, että se ei mitenkään luontevasti ole koulu – sehän on tehty toimistoksi! Luokissa, joissa tarvitaan videoita yms. seinälle heitettävää (nettikuva) ei näkyvyys ole taattu alhaisen huonekorkeuden takia.
Auditorio tehdään varmaan seuraavassa vaiheessa… Näinhän se normaalista menee, jälkilypsyperiaatteella…
Ala-asteen yhdistäminen lukioon tuntuu aivan käsittämättömältä esim. lukion ja yläasteen yhteisten opettajien takia sekä myös psykologisten seikkojen takia. Ja monenlaisia yhteisproduktioita sekä projekteja on lukion ja yläasteen kesken, niiden tekeminen vaikeutuu oleellisesti.
Kirjasto vängättiin väen väkisin juuri tuohon (sinänsä hieno mutta aivan hyvin olisi voinut rakentaa myös keskustan tyhjillään silloin olleisiin vanhoihin tiloihin), koska sen oli ehdottomasti sijaittava niin lähellä lukiota kuin mahdollista!
Fortum on luontevasti ajatellen toimistotalo. Se olisi ollut aivan hyvä kunnantalo, mutta taisi tulla liian myöhään kuvioihin. Ja joku halusi monumentin (siinä taidettiin uskoa Sauvon ja Piikkiönkin liittyvän Paimion alaisuuteen).
Koska koulutiloja täytyy ilman muuta korjata, voi kysyä, onko Paimiolla todella varaa ja tarvetta tähän hankkeeseen. Lainarahalla ei pitäisi rakentaa mitään tällä hetkellä meidän tilanteessamme – ja korot rasittavat vielä kauan. On hurjaa, että oltaisiin valmiit tekemään tämä suurinvestointi ja sitten leikkaamaan “kaikkea mikä liikkuu”.
Aina voi miettiä myös, kuka hyötyy, miksi tätä hanketta ajetaan, mikä on homman kokonaiskuvio.
Minun mielestäni Paimio on kohta todellisessa hädässä nykyisenkin olemisensa kanssa – turhalta tuntuva hanke pitää kyseenalaista ja purkaa koko kuvio alkutekijöihinsä ja tarkastella sitä. Tuntuu kurjalta, jos päättäjät eivät avoimesti saa pyöritellä tätä kokonaistilannetta – kouluverkko, kaikkien koulutilojen korjaus, koulutusennusteet – vaan edetään alkuperäisten aatosten mukaan kuin juna raiteillaan.
Eikö nyt voisi alkaa uusi avoimuuden, keskustelevuuden, kysymisen, kyseenalaistamisen ja pohdinnan aika?
Manna // kesäkuu 21, 2009 at 17:24 |
Kiitos kommenteista. Itseäni häiritsee myös, kaikkien noiden puuteiden ja epäselvyyksien lisäksi, Fortumin suuri hintalappu. Vaikka 3,5 on vähän vähemmän kuin mitä alkuperäiseen kustannusarvioon oli arvioitu, puhutaan nyt kuitenkin pikkusummien sijaan edelleen miljoonista.
Kun on tiedossa on sekin, että etenkin koulukeskus vaatii pikaista korjausta, niin mulle ainakin tulee mieleen, että tässä päätöksessä olis kyse muustakin kuin kouluverkon ja ruokapalveluiden kehittämisestä. Entäs jos onkin tarkoituksena, ettei Paimio ole näiden velkojen maksumies?
Saska Tuomasjukka // kesäkuu 22, 2009 at 12:33 |
Muistelen, että joku asiaan vihkiytynyt esitti semmoisenkin viisauden, että eihän kunta koskaan velkoja pois maksa, toisin kuin yksityiset kansalaiset. Siis miksi välittää velkaantumisesta.
Melkoista fatalismia. Siinä mielessä se on totta, että kuntalaisethan ne velat lopulta maksavat, ei kunta.
Jarkko Kallio // kesäkuu 23, 2009 at 00:13 |
Näköalattoman (vanhan) Kokoomuslaisen vastaisku:
Suurien kysymysten äärellä on jokainen valtuutettu. Päätös ei ole helppo, ja kumpaakin vaihtoehtoa voi täysin perustellusti kannattaa. Siihen lienee jokaisella valtuutetulla oikeus. Ainakin Kokoomuksessa saa olla omaa mieltään. Vasemmistossa moinen käytös johtaisi luottamustoimien menetykseen, kuten Vesalaisen kohdalla viime valtuustokaudella nähtiin. Kuten aikaisemmin sanoin, perustellut mielipiteet ovat kaikki tervetulleita. Tuon Saskan kommentin “nuori polvi uskaltaa ajatella, Kokoomuksessakin” saa kyllä jokainen laittaa omaan arvoonsa (taidat Saska olla minua vanhempi). Eiköhän jokainen meistä ajattele omilla aivoillaan ihan iästä riippumatta? Se, että on eri mieltä kuin Paimion epävirallinen museolautakunta ei tee mielipiteistä huonompia. No, on sitä itseltäkin muutama sammakko joskus suusta päässyt joten en vielä tästä virheestä lähden pientä vihreää miestä kyydittämään
. Mutta auto käy…Yksi asia mikä Fortum-käsittelyssä on vaalien jälkeen allekirjoittanutta harmittanut on menneisyyden unohtaminen/kieltäminen. Kaupunginhallitus, -valtuusto, – lautakunnat asettivat virkamiehille tavoitteeksi jo syksystä 2007 alkaen valmistella Sähkönkulman muutosta lukioksi. Tämä on se syy miksi pöydällä ei olenyt vaihtoehtoja tämän enempää. Virkamies joka olisi muita vaihtoehtoja valmistellut olisi ehkä jo entinen virkamies. Näin se menee. Samat sävelet koskevat valmistuskeittiöiden keskittämistä kolmeen kohteeseen. Tiedoksi; voin koulutukseni ja työhistoriani puolesta sanoa että valmistusta ei saa milloinkaan keskittää yhteen pisteeseen ellei ole pakko. Pitää olla mahdollisuus siirtyä “väistötiloihin”. Kolmen suuren valmistuskeittiön malli varmistaa tuotannon lähes kaikissa riskitilanteissa.
Lopuksi: lukion muuttoa Sähkönkulmaan ei olla missään vaiheessa perusteltu lukion oppilasmäärien kasvulla. Jostain syystä tätä tarjotaan syyksi vähän väliä vaikka tietoa on kyllä tarjolla. Kysymys on koko kouluverkosta ja ruokapalveluiden viemisestä viime valtuustokaudella päätettyyn suuntaan. Suuntaa voi aina muuttaa, mutta vain uudella valtuuston päätöksellä. Pitää muistaa katsoa myös taakse jotta voi miettiä tulevaa, maailma ei ala nollasta jokaisen valtuustokauden alussa. Se lienisi virkamiehen helvetti
Valtuusto tulee mitä todennäköisemmin torstaina päättämään suurella ääntenenemmistöllä lukiohankkeen jatkon puolesta. Oma veikkaukseni JAA 28 – EI 7. Sen jälkeen demokratiaan kuuluu että päätöstä kunnioitetaan ja tehdään yhdessä töitä mahdollisimman hyvän lopputuloksen eteen. Tai voihan sitä myös valittaa kaikkiin mahdollisiin ja mahdottomiin paikkoihin kuten viime aikoina on ollut Paimiossa tapana. Sekin on jonkinlaista demokratiaa, vaikkei sitä mitenkään kunniallisena ja suoraselkäisenä tapana voidakaan pitää.
Terveisin,
Jarkko Kallio
Yksi Kokoomuksen näköalattomista vanhuksista
Saska Tuomasjukka // kesäkuu 23, 2009 at 06:50 |
On hyvä, että on lyötynyt semmoinen netin nurkka, jossa asioista kirjoitetaan julkisesti. Minä ehdotan, että Annan blogista tehdään se Paimion sähköinen foorumi, josta valtuustoaloite tehtiin… 2005?
Tarkoitin ihan kaikkia nuoria, myös Jarkkoa
Itse tämmöisenä keski-ikäisenä juntturana voin hyvinkin olla jumiutunut tiettyihin ajatuksiin. Jarkko on esittänyt mm. Kunnallislehdessä hyvin perusteltuja erilaisia näkökulmia, ja Annan näkemykset yllä ovat harvinaisen hyvin perusteltuja.
Jarkon (Sahlströmin Jarin innoittamat) pohdinnat kansanopiston tiloista vain eivät ole johtaneet mihinkään vertailuun. Siksi olen ihmetellyt, että mikä arvo on sellaisella keskustelulla, jossa on vain yksi virallinen vaihtoehto, ja kaikesta muusta todetaan: “Ei ole ollut aikaa.”
Ihan kuten Hellstenin Mauri sanoi yhdessä asiaa koskeneessa palaverissa, kaikki mielipiteet ovat arvokkaita, ja edustavat kunkin valtuutetun taustalla oleva äänestäjiä. Arvostelenkin – en tässä, mutta muussa yhteydessä – niitä perusteita, jos ne eivät mielestäni ole todellisia.
Pohjimmiltaan ongelma Fortum-lukiossa on minusta juuri se, mitä Jarkko tuossa esitit vahvana perusteena: asia on jo päätetty.
Paimiossa on paha tapa sanoa, että tämä on vasta valmistelua, varsinainen päätös tehdään vasta x vuoden päästä. Fortumia ostettaessa lukioajatus oli jo esillä, mutta myös todettiin, että tärkeämpi syy on mukana tuleva tonttimassa. Sittemmin onkin useaan kertaan todettu, että ei sitä lukioksi ostettu. Viimeksi valtuustossa kaupunginjohtaja totesi näin.
Se, että valmistelu aloitetaan ikään kuin varmuuden vuoksi, “vain valmisteluna”, ja sitten aloittamisen jälkeen todetaan, että johan se siinä päätettiin, johtaa nimenomaan siihen hötkyilyyn, kytkyilyyn ja irtopinnailuun, joka Paimiossa on valitettavan yleistä.
Kun se Fortum kerran ostettiin lukioksi, niin miten ihmeessä kauppa tehtiin niin vähäisellä suunnittelulla kuin tehtiin? Paimiolle oli juuri ennen päätöstä tehty kouluverkkosuunnitelma, joka sitten vedettiin vessanpöntöstä alas, kun uusi kiinteistö pakottaa sulkemaan tukun vanhoja kouluja.
Fortumissa tökkii siis eniten huono valmistelu, joka vie Paimion talouden kuralle.
Saska Tuomasjukka » Arkisto » Paimion kaupungin verkkofoorumissa keskustellaan Fortum-lukiosta // kesäkuu 23, 2009 at 06:59 |
[...] valtuutetun Anna Mellinin blogissa käydään juuri nyt kunnan tärkeimmästä asiasta aktiivista keskustelu. Anna kirjoitti [...]
Viri Teppo-Pärnä // kesäkuu 25, 2009 at 22:24 |
Olen paljon pohtinut tuota lukion ja yläasteen yhteistoimintaa yhteisten opettajien, projektien ja taidejuttujen kautta, mutta en ollut tullut ajatelleeksi opinto-ohjausta, joka on todella tärkeä asia. Hyvä kun otit sen puheeksi, samoin tuon keittiön ominaisuudet ja laajennusmahdollisuuden (mahdottomuuden).